RuokaTutka-materiaalien pedagogiset lähtökohdat

RuokaTutkan materiaalien kehittämisessä lähtökohtana ovat olleet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteet sekä Kouluruokailusuositus ja Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Materiaali tukee varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvattujen laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden sekä ruokakasvatuksen toteuttamista. Samoin materiaalin laatimisessa on huomioitu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitetyt laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Oppiainekohtaisista tavoitteista on hyödynnetty erityisesti biologian, kemian, kotitalouden, maantiedon, terveystiedon, yhteiskuntaopin ja ympäristöopin tavoitteita.

RuokaTutka hyödyntää ilmiöpohjaisen ja tutkivan oppimisen näkökulmia

Materiaalin pedagogisena tausta-ajatuksena on hyödynnetty edellisten lisäksi myös ilmiöpohjaisen ja tutkivan oppimisen näkökulmia. Ne sopivat mielestämme hyvin usein moninäkökulmaisten, mutta samalla myös henkilökohtaisten ja käytännönläheisten ruokailmiöiden tarkasteluun.

Ilmiöpohjaisella opetuksella ja oppimisella tarkoitetaan useimmiten oppiainerajoja rikkovaa, tutkivaa otetta oppimiseen. Lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Tutkiva oppiminen on pedagoginen lähestymistapa, jossa oppimisen lähtökohtana on omien ennakkokäsitysten tietoinen pohtiminen ja joka tähtää ilmiöiden selittämiseen ja ymmärtämiseen. Päättelytilanteissa ihminen on usein taipuvaisempi turvautumaan arkitietoon, vaikka se olisi virheellistä, kuin irralliseksi jääneeseen tieteelliseen tietoon. Teoreettisia asioita tulisi siksi käsitellä myös konkreettisesti ja käytännönläheisesti, samalla omia arkipäättelyn ennakko-oletuksia kyseenalaistaen. Parhaita lähtökohtia tutkivalle oppimiselle ovatkin oppilaiden omat kysymykset.

Tutkivassa oppimisessa painotetaan sosiaalisesti jaetun älykkyyden merkitystä: erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan ja ryhmä on älykkäämpi kuin sen yksilöt yhteensä. Opettajan tehtävänä on auttaa oppilaita ryhmätoiminnassa, tiedon etsimisessä sekä yhteisen ajatteluprosessin näkyväksi ja ymmärrettäväksi tekemisessä.

RuokaTutka laaja-alaista osaamista rakentamassa

Ruokatutkassa erityisen keskeisiä laaja-alaisen osaamisen alueita ovat Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot, Monilukutaito sekä Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lapsia ja nuoria rohkaistaan tutkivaan ja luovaan työskentelyotteeseen sekä yhdessä tekemiseen. Heitä kannustetaan tekemään havaintoja sekä hakemaan, arvioimaan, tuottamaan ja jakamaan tietoa ja ideoita.  Lasten omille kysymyksille annetaan tilaa, heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä ja samalla pohtimaan omaa sisäistä tietoaan.

Ruokateemoihin liittyy välillä myös epäselvää ja ristiriitaista tietoa, jonka kriittiseen tarkasteluun tarvitaan rohkaisua ja välineitä. Ruokatutkan materiaaleissa hyödynnetään pelillisyyttä, kokeellisuutta ja taiteen eri muotoja vahvistamassa edellytyksiä oivaltamiseen ja luovaan ajatteluun. Tarkoituksena on kehittää vähitellen lasten systeemistä ja eettistä ajattelua. Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen kehittymisessä keskeistä on ymmärrys siitä, että vaikutamme itse toiminnallamme sekä omaan että toisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsia kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista sekä ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Materiaalin hyödyntäminen lisää tuntemusta hyvinvointia ja terveyttä edistävistä ja haittaavista tekijöistä, tarjoaa mahdollisuuksia kantaa vastuuta yhteisestä työskentelystä ja lisää kykyä ajanhallintaan.

RuokaTutkan materiaalien avulla voidaan kehittää laaja-alaisen osaamisen alueista myös Kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua, Tieto- ja viestintäteknologista osaamista, sekä Osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Ruoka on vahvasti osa kulttuuriamme ja sen kautta voidaan oppia omasta kulttuurisesta identiteetistä. RuokaTutkan tehtävistä merkittävä osa toteutetaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kilpailuihin sisällytetään myös ilmaisullisia elementtejä. Materiaalien hyödyntäminen perustuu eri tavoin tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Lapsia kannustetaan materiaalien avulla aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.