Tehtävä
RuokaTutkijalla aistit avoinna
Miksi pidämme tietyistä ruuista enemmän kuin toisista? Tutki ja selvitä aistien avulla!
Toimi näin
Tämän tehtävän tavoitteena on auttaa sinua hahmottamaan, että ruuassa on monta eri ominaisuutta. Vaikka yksi tai useampi ominaisuus olisi vähemmän miellyttävä, loput ominaisuudet voivat tehdä ruuasta miellyttävän! Tässä tehtävässä kaikki vastaukset ovat oikeita. Voit halutessasi vertailla kaverin kanssa hänen vastauksiaan.
Valitse muutama kasvis, marja tai hedelmä (esim. porkkana, retiisi, pensasmustikka) ja kuori ne tarvittaessa tai pilko ne halutessasi suupalan kokoisiksi. Tulosta tai piirrä itsellesi oma lomake kutakin ruokaa kohden. Hymynaama tarkoittaa sitä, että pidit ominaisuudesta ja pohtiva naama sitä, että et kokenut ominaisuutta vielä kovin miellyttävänä. Sitten ei kun tutkimaan:
1) Tutki ruokaa ensin ihan vain katsellen. Miltä se sinusta näyttää? Annatko arvioksi hymynaaman vai pohtivan ilmeen?
2) Tämän jälkeen nuuhkaise ruokaa. Miltä se sinusta tuoksuu? Annatko arvioksi hymynaaman vai pohtivan ilmeen?
3) Seuraavaksi pääset tunnustelemaan ruokaa käsin ja suussa. Miltä se kädessä tuntuu? Miltä se tuntuu suussa? Annatko arvioksi hymynaaman vai pohtivan ilmeen?
4) Nyt otetaan korvat mukaan. Miltä pureskelu kuulostaa? Annatko arvioksi hymynaaman vai pohtivan ilmeen?
5) Entä maku? Piditkö ruuan mausta? Annatko arvioksi hymynaaman vai pohtivan ilmeen?
Lopuksi voit pohtia, mitkä ominaisuudet ruuissa saivat eniten hymynaamoja.
Kesto
noin 1 tunti
Mitä tarvitset
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kynä ja tulostettavat arviointilomakkeet tai kynä ja paperia.
Info aikuisille
Sopii erityisesti varhaiskasvatukseen sekä alakoulun alimmille luokille. Muista tarkistaa allergiat.
Tehtävän ideana on ohjata lapsi huomaamaan, että ruuan miellyttävyys ei yleensä johdu pelkästä mausta, vaan usein miellyttävyyteen vaikuttavat myös muut ruuan ominaisuudet. Esim. porkkanapalan miellyttävyys tulee usein maun lisäksi raikkaasta väristä sekä pureskellessa kuullusta rouskutuksesta. Toiset taas pitävät enemmän raasteen mehevyydestä. Toisaalta taas esim. retiisi on hauskan näköinen ja iloisen värinen, mutta toisinaan maku saattaa olla karvas. Vesimeloni on usein lasten mieleen, koska sen kaikki ominaisuudet yleensä miellyttävät pientä maistajaa, mutta hunajamelonin suutuntuma ei olekaan kaikille mieleinen.
Vinkki: lasta ei kannata pakottaa laittamaan ruokaa suuhunsa. Tämä yleensä aiheuttaa turhaa mielipahaa niin lapsessa kuin kasvattajassakin ja sen tiedetään vain vaikeuttavan seuraavaa maistamiskertaa.
Tehtävän voi tehdä myös sanallisesti. Lapsi kertoo ääneen, miltä kasvis näyttää (esim. punainen, pyöreä, hassu jne.), tuntuu, tuoksuu, kuulostaa ja maistuu. Tehtävän voi tehdä myös ilman lomaketta esim. helmien avulla. Lapset voivat käydä laittamassa purkkiin vihreän helmen jos pitivät ominaisuudesta tai oranssin jos vielä harjoittelevat/eivät pitäneet. Lopuksi voidaan verrata helmien määrää, mikä ruoka sai eniten vihreitä helmiä tai mikä ominaisuus ruuassa/ruuissa oli se, josta pidettiin eniten.
Lisää tietoa aistilähtöisestä ruokakasvatuksesta: https://www.ruokatutka.fi/artikkelit/