Smáhkkaskuvlla: Smáhkka – dovdo njuokčamis

Smáhket vihtta aitosaš sierra smáhka: njálgga, sáltái, suvrris, rihča ja umáma, dahjege deahkkái. Molekylat, mat ožžot áigái dáid smáhkkaáicamušaid, leat olu eanet. Báhkka ja galbma borramušaid smáhkka áicojuvvo láivvibun dalle, go borramuša liekkasvuohta lea lahka rohpa liekkasvuođa.

Árgagielas geavahat sáni smáhkka, go hállat borramuša flavoras. Flavorii gullet smáhkka, retronasála hádja ja kemodovdu. Retronasála hádjaáicamuš šaddá borramuša suoskkadettiin, go borramušas luovvanit lievllistuvvi molekylat johtet njuni hádjareseptoraide njunnenjielu bokte. Kemodovdu fas lea kemiijalaš ovttastusaid áigáiožžon dovdoáicamuš, dego chili boaldivuohta. Go borrat biebmu, eat earuhala, mii smáhkkavásáhusa oassi šaddá njuokčama smáhkkadutkkomiid bokte, mii retronasála hádjaáicamuša bokte ja mii osiid lea kemodovdamuš.

Sohkkarat, dego sakkarosa ja rávrasohkar ja fruktosa dahje heđensohkar ja sohkaralkoholat, dego ksylitola smáhkka lea njálgga, natriumklorida dahje borramušsohkar fas sáltái. Suvrrissmáhka ovttastusat leat earret eará sitronsivra ja mielkesivra. mat leat ovdamearkan suvrramielkebuktagiin ja suvrraláibbis. Suvrra smáhkka boahtá borramušaide eatnatlohkosaš orgána sivrraid čázaionas. Juohke luonddu sivrras lea iežas mihtilmas flavoras.

Rihča smáhka ovttastusat leat ovdamearkan káfe koffeiidna ha kakáo teobromiidna. Rihča ovttastusat leat valjit maiddái šattuin, heđemiin ja murjjiin. Umáma smáhkka boahtá glutamáhta- ja ribonuleotidiovttastusain, mat leat ovdamearkan tomáhtas, vuosttáin, guobbariin, bierggus sihke soija-, guolle- ja oysterbutnjosis. Umáma smáhka govvidit dávjá menddo deahkkájin, biergoliepmalágánin dahje bibmui dahje iddásin, ja dat lea eandalii ásialaš gievkkanii mihtilmas.

Njálgga- ja sáltesmáhkka leat dábálepmosat borramušain ja dat earuhuvvojit álkit. Suvrra ja rihča dovdojuvvo fuonibut, ja nammadanbarggus dat seahkanaba álkit gaskaneaskka. Umáma earuheapmi almmá oahpahallama sáhttá leat váttis. Juohkehaš sáhttá oahppat earuhit buot vihtta smáhka hárjehallama bokte.

Measta buot borramušain áicat máŋggaid smáhkaid. Biffas smáhkat leat sáltái ja umáma. Roavaláibi lea sáltái ja suvrris, šuhkoláda njálgga ja rihča. Heđemat leat luonddus dáfus suvrásat, go dain lea valjit heđensivrrat. Heđemiin leat maiddái sohkkarat. Dan dihtii heđemiid smáhkka lea sihke suvrris ja njálgga. Heđemiid njálgga smáhkka gokčá suvrra smáhka ja suvrra smáhkka njálgga smáhka. Sáltái smáhka suvrra smáhkka fas deattuha.

Smáhkka

Smáhkkaáicamuš šaddá njuokčama smáhkkadutkkomiin lean smáhkkareseptorasealaid bokte. Smáhka addán ovttastus galgá leat luvvan čáhcái, vai dat beassá johtit njuokčama smáhkkadutkkomiid smáhkkaguvnnjiide. Daškes hámis návddašuvvon smáhkkaovttastusat luvvet čolgii. Borramuša liekkasvuohta váikkuha smáhkaid beaktilvuhtii.

Smáhkkaáicui laktásan barggut oahppadiibmui

• Oahppadiimmus sáhttá oahpásmuvvat sierra smáhkkaáicamušaide, njálgga, sáltái, suvrris, rihča ja umáma borramušávdnasiid bokte. Vuođđosmáhkaid namat geardduhuvvojit távvalii čállimiin, ja juohke oahppái smávoduvvo unna bihttá viđa sierra borramušávdnasis. Njálgga smáhka sáhttá ovdanbuktit njálgga heđemiin, suvrris smáhka sitrovnnain, rihča smáhka rucolain, umáma smáhka varas herskoguobbariin ja sáltái smáhka sáltegurkkáin. Sáltegurkkás lea sáltái smáhka lassin maiddái suvrra ettet.
• Mánáiguin sáhttá veardádallat ovdamearkan sierra eppel- dahje tomáhtašlájaid ja ohcat dain earálágan smáhkkanyánssaid. Maiddái dábálaččat šaddaduvvon ja luondduvuogi mielde šaddaduvvon šattuid ja heđemiid smáhkkaearuid lea miellagiddevaš veardádallat gaskaneaset.
• Goikadeapmi unnuda heđemiid ja murjjiid čáhcedoalu ja lasiha sohkardoalu. Oahppit sáhttet veardádallat heđemiid smáhka varasin ja goikkisin. Mo ovdamearkan viidnemuorjji ja rusena smáhkka earrána nuppi nuppis?
• Oahppit sáhttet veardádallat sierra heđemiid suvrravuođa vuos smáhkemiin heđemiid ja de mihtidemiin heđemiid pH-árvvu. Vuos 4-6 sierra heđema smávoduvvojit unnán bihttán, man maŋŋá oahppit ordnejit smáhkema vuođul heđemiid ortnegii suvrodaga mielde. Árvvoštallama mielde heđemiin goikon heđensáftta suvrodat mihtiduvvo pH-báhpáriin dahje -mihttáriin. Dán maŋŋá háleštallat ovttas, man luohtehahtti smáhkkaáicu lea suvrodaga veardideamis. Váikkuhago heđemiid sohkardoallu vásihuvvon suvrodahkii? Borramušgálvvuid čoakkádusdiehtobáŋkku siidduin (fineli.fi) leat árvvoštallamat borramušgálvvuid sohkardoaluide.
• Máŋga giellagova laktásit smáhkkasániide. Sáhttibehtet ovttas smiehttat, makkár lea jallanjálgga dahje suvrraoaivi, mo orru rihča dáhpa dahje maid oaivvilda sáltái haddi.