Ovttas dahkan ja borramušillu

Borrat ovttas

Ovttas ruovttus mánáin dahje nuorain návddašuvvon mális ii leat iešalddes čielggas dálá hohpolaš eallinvuogis. Bargu, skuvlabarggut ja áigeájit dolvot iežaset áiggi, eaige buot bearašlahtut vealttakeahttá leat borranáiggiin báikki alde vaikkoba vuorrobarggu dihtii. Ovttas boradeapmái lea goittotge buorre bidjat resurssaid vejolašvuođaid mielde, go dat juohká beaivvi bottuide, addá vejolašvuođa ráfot ja doaibmat ovttas ja nannet bearašlahtuid gaskavuođaid ja oktiigullevašvuođadovddu. Jus vaikkoba muhtun bearašlahtuin firošii jorbbotdáigi gárvvisin ja nubbi láibbošii ja basážii daid? Ja buohkat borašedje daid eahketbihtás ovttas.

Maiddái skuvllas galggašii duvdit ovttas oahppiiguin boradeami. Ovttas borademiin, boradeami dovdduin ja borranságas lea mearkkašupmi mánáid ja nuoraid boradanhárjánumiid ovdáneapmái nu ruovttus go skuvllasge. Oktasaš boradeapmi lea dehálaš maiddái boarrásut mánáide ja nuoraide. Ovttas boradeapmi lea maiddái berošteapmi, ja dat buktá mánnái ja nuorra olbmui dorvvolašvuođa dovddu.

Loktes ja movttiidahtti dovdu ovddida miehtemielalaš gaskavuođa atnima boradeapmái. Dan dihtii leage buorre smiehttat jo gárvvisin earálágan doaibmamálliid miehtemielat boradandovdduid dahkamii. Ovttas boradeapmi lea maiddái málleoahppama bokte earenoamáš láiden ollislaš mállása čohkkemii. Vánhemat ja oahpaheaddjit sáhttet ná iežas ovdamearkka bokte, almmá sániidge, láidet máná ja nuora borramušválljema ja boradeami.

Dahkat ovttas

Oktasaš boradanbottuid lassin mánáid nuoraid mielde váldin ja ovddasvástádusaid juohkin boradeapmái gullevaš doaimmaide sáhttá nannet sin nákcema dovddu ja čavget bearraša ja skuvlaservoša searvvušvuođa. Dat sáhttá leat ovdamearkan málesteapmi dahje das veahkeheapmi, boradanlistoplánen dahje gávpereisui oassálastin, skuvllas fas vaikkoba oahpásmuvvan gievkkana doibmii ja borramuša johtolahkii bealddus beavdái. mánnái dahje nuorra olbmui fállojuvvon doaimmaid galgá goittotge válljet fuolalaččat, vai dat dávistit su čehppodatdási, ja dain ceavzin sáhttá fállat lihkostuvvama vásáhusaid ja nannet bissovašvuođa dovddu.

Earálágan borramuššii ja boradeapmái laktásan doaimmat leat unnit mánáide maiddái buorre dilálašvuohta oahpásmuvvat borramušávdnasiidda ja čohkket roahkkatvuođa daid smáhkemii; ođđa borramušávdnasa gieđahallama mielde dat sáhttá leat juo vehá lagabus gártat njálbmái. Eandalii ávkkálaš doaibma sáhttá leat beaivvi boradanlisttu plánen nu, ahte plánejuvvon borramušaide galgá lasihit juoga ođđa borramušávnnas. Boradeapmái laktásan doaimmain sáhttá ovddidit maiddái borramuša árvvus atnima ja oahpahit boradandábiid. Earret eará borramuša ovdan stellen ovddida borramuša árvvus atnima ja oahpahit boradandábiid ja dás unna mánátge sáhttet leat mielde, vaikkoba máhccumin alcces heivvolaš servieahtaid ja stellemin boradanneavvuid rivttes báikkiide. Mo dii ovddidehket ovttas dahkama ja boradanilu?

Vuogas veardde rájáid ja ovddasvástádusa

Dajaldat, ahte “ráját leat ráhkisvuohta” guoská maiddái borramušbajásgeassimiige, muhto máŋgga oktavuođas buoremus loahppabohtosii beassá maiddái go luohttá máná ja nuora iežas vihkkehallamii. Máná ja nuora lagašbire, vánhemat ja skuvlla galget ásahit rámmaid málesritmma ja fállojuvvon borramušávdnasiid ektui. Dás veahkehit Suopmelaš biebmanávžžuhusat, Skuvlaborramušávžžuhusat ja Árabajásgeassima borramušávžžuhus. Konkrehtalaš ovdamearkan doibmet borramušgolbmačiega ja tallearkamálle. Daid dihkkádan háltelinnjáid siste lea buorre addit maiddái mánnái ja nuorra olbmui vejolašvuođa váikkuhit fállojuvvon ja borrojuvvon borramuššii. Livččiigo iđedis eppel dahje banána? Málestitgo gaskabeaimállása guollemáli vai uvdnaguoli? Steikešiigo nuorra eahketbihttán spináhta- dahje rušpebánnogáhkuid.

Lea maiddái dehálaš luohttit máná ja nuorra olbmo nákcii muddet mállásis borramušmeari árvvoštallama. Mánát hárve borret roahkka juohke boradeamis, muhto muhtumin borramuš dohkke buorebut ja muhtumin fuonibut. Boradeapmái laktásan bággen. bálkkašumiin hohkahallan dahje borramuša meari ráddjen sáhttet hehttet máná ja nuora lunddolaš návcca muddet borramis, mii bealistis sáhttá mielddisbuktit  deaddofuolaide dahje juobe muosehuvvan borramušláhttemii. Daid ovddalgihtii eastadeamis lea dehálaš maiddái dat, ahte mo mánáide ja nuoraide hállet rohpas – nu iežas go máná dahje nuora – mii borramušain bibmojuvvo. Rávesolbmot leat dehálaš rollamállet dán oktavuođas ja positiivvalaš rohppagovva doarju nu bealistis dássedettolaš borranhárjánumiid.

Naba dat njálggesbeaivi? Nuppiide dat heive buorebut ja nuppiide fuonibut, guoská mánáid ja vánhemiidge. Váidalahtti dávjá geavvá nu, ahte go menddo olu gieldá de geasuhus šaddá ain stuorábun. Njálggesbeaivái sáhttet boahtit stuorra geasuhusat ja njálggesmearit sáhttet šaddat juobe stuoribun go dat, ahte njálggesbeaivi ii livččii sierra. Sohkarbuktagiid ráddjen dušše ovtta beaivái vahkus sáhttá botnjat mánáid ja nuoraid gaskavuođa atnima dán borramušjoavkku guovdu, vaikke jurdda duohkin leage buorre. Go sohkarherskuide eai lavtte dušši gelddolašvuođaid, mánáin ja nuorain šaddet jáhkkimis dakkár rávisolbmot geaid gaskavuohta herskuide lea neutrála. Dasto maiddái duollet dálle dollojuvvon herskobottut ovttas jeavddalaš málesritmmain ja buorre mállásiin sáhttet doarjut buori dearvvašvuođa. Jus bearaš lea goittotge gávnnahan njálggesbeaivvi doaibmat bures sin árggas, gánneha mánáiguin ja nuoraiguin smiehttat ovttas mii meriid lea govttolaš ja buvttada návddašeami. Leago njálggesseahka maŋimuš njálgás seamma njálgga smáhkka go vuosttamuččas?