Ále láhppo ekojuŋgelis

Doaimma ná

Oza čilgehusa vulobeale mearkkaide, mat gávdnojit borramušgálvopáhkain. Dovddatgo mii dáin lea ekomearka?

Vástádusat:

a) Ávddalaš gávppi mearka muitala, ahte ovdánanriikkain doaibman gilvi dahje stuorrafitnodaga bargi lea ožžon buktagisttis dahje barggustis ávddalaš buhtadusa. Ávddalaš gávppi sertifiserenvuogádat lea riikkaidgaskasaš, ja dat figgá buoridit ovdánanriikkaid smávvagilviid ja stuorradáluid bargiid sajádaga riikkaidgaskasaš gávppašeamis. Ávddalaš gávppi mearkka sáhttá gávdnan ovdamearkan banánain, káfes, teajas, kakáos dahje bummolullus.

b) EU:a ekomearka muitala, ahte sáhka lea ekobuvtta, mii lea buvttaduvvon EU:a ekonjuolggadusaid mielde. Ekomearkka ávkkástallan gáibida, ahte buktaga gilvi dahje válmmašteaddji gullá ekobearráigeahču vuollái. Ekomearkka sáhttá gávdnat máŋggain earálágan ekoborramušgálvvuin.

c) Buorre diehtit Suomas -mearka muitala, ahte buvtta lea gárvvistuvvon suopmelaš ávdnasiin. Bierggu, guoli, mani ja mielkki bokte dat gáibida ollásit suopmelaš álgovuođu, ja eará ávdnasiin galgá leat unnimustá 75 % suopmelaš álgovuođđu. Buorre diehtit Suomas –mearkka sáhttá gávdnat máŋggain borramušgálvvuin, muhto dušše dakkáriin, maid ávdnasiin stuorimus oasi sáhttá šaddadit Suomas.

d) MSC-guollemearka muitala, buvtta lea bivdojuvvon vásttolaččat eaige leat áitán áittavuloš guolle- dahje reabbáeallináliid. Riikkaidgaskasaš MSC-mearka lea oaivvilduvvon dušše luondduguliide ja -reabbáealliide. Oanádus MSC boahtá sániin Marine Stewardship Council.

Maid dárbbašat

It maidige.