Ruokahävikki-oppimisympäristö
Tekisikö mieli maistaa kouluravintolassa uutta kasvisruokaa, mutta entä jos se ei maistukaan ja ruoka päätyy jäteastiaan?
Ruokahävikistä puhutaan paljon, eikä syyttä. Ruokahävikkiin päätyvässä ruuassa kaikki sen matkalla tehty työ ja resurssit pellolta pöytään menevät hukkaan.
Paljonko ruokahävikkiä meiltä kuluttajilta syntyy? Mikä on ruokahävikin merkitys niin taloudellisesti kuin ilmastonkin kannalta? Siitä me lähdemme nyt ottamaan selvää.
Ohjeet
Oppimisympäristö koostuu seitsemästä sivusta, joiden sisältöihin tutustutaan tietyssä järjestyksessä. Ensimmäiseltä sivulta löytyy ”Aloita tästä”-kohta, jossa esitellään oppimistavoitteet ja osaamisen arviointi sekä tutkimuskysymykset. Näihin tutustumisen jälkeen voit aloittaa retken oppisisältöihin.
Kullakin sivulla opiskelu aloitetaan numerosta 1. Matkan varrelta löydät erilaisia tehtäviä kysymysmerkin takaa. Viimeisen sivun Take home -osio sisältää tiivistelmän keskeisistä asioista sekä kotitehtävän. Äksönit ovat aiheeseen liittyvää lisämateriaalia.
Opettajan info
Aihe: Ruokahävikki
Kohderyhmä: Yläkoulu
Kesto: 45 min
Sisällön lyhyt kuvaus: Tässä oppimisympäristössä käymme läpi tiiviisti ruokahävikin, sen taloudellisen merkityksen ja ilmastonäkökulman. Lisäksi oppimisympäristössä pohditaan, mitä ruokahävikin vähentämiseksi voisi itse tehdä.
Oppimistavoitteet:
Oppimisympäristön läpikäytyään oppilas:
- osaa kuvata, mitä ruokahävikki tarkoittaa
- osaa kuvata ruokahävikin taloudellisia vaikutuksia
- osaa kertoa, mikä on ruokahävikin osuus ruuan elinkaaren ilmastovaikutuksessa
- osaa antaa esimerkkejä, miten voi osaltaan ehkäistä ja vähentää ruokahävikkiä.
Yläkoulun OPS yhteydet
Biologia: S6 Kohti kestävää tulevaisuutta
Maantieto: S3 Elämän perusedellytykset maapallolla, S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö
Terveystieto: S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
Yhteiskuntaoppi: S4 Taloudellinen toiminta
Kotitalous: S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri, S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa