Kouluruoka-oppimisympäristö
Mitä muualla syödään koulupäivän aikana? Kuinka kauan Suomessa on nautittu ilmainen kouluateria?
Kouluruokailu on osa Suomalaista yhteiskuntaa. Oletko koskaan ajatellut, kuka päättää mitä kouluaterialla tarjotaan tai miten kouluateriat toteutetaan muissa maissa. Hypätään tarkastelemaan näitä kysymyksiä ensin Suomen historiaan, sieltä nykypäivään ja edelleen muihin maihin. Tarkastelukohteena ovat Saksa, Australia ja Yhdysvallat, joissa oppilaat nauttivat usein kotoa tuotuja eväitä.
Ohjeet:
Oppimisympäristö rakentuu viidestä kuvasta, jotka käydään läpi järjestyksessä. Kullakin kuvalla on oma teema.
Aloituskuvasta (vasemmalla ’Aloita tästä’) löytyy oppimistavoitteet, osaamisen arviointi ja tutkimuskysymykset. Seuraavasta kuvasta aloitetaan retki oppisisältöihin numerojärjestyksessä. Kussakin kuvassa opiskelu aloitetaan numerosta 1 alkaen.
Matkan varrelta löytyy hauskaa knoppitietoa hymiöiden alta ja kysymysmerkin alta löytyy teema-aiheen tiivistävä tehtävä, Pulmakorneri. Äksönit ovat aiheeseen liittyvää lisämateriaalia, kuten lyhyitä YouTube-videoita. Viimeisestä kuvasta löytyy Take home eli tiivistelmä keskeisistä asioista sekä kotitehtävä.
Opettajan info
Aihe: Kouluruoka meillä ja maailmalla
Kohderyhmä: yläkoulu & toinen aste
Kesto: 1-2 x 45 min oppitunti riippuen tehtävien (Pulmakornerien) määrästä
Sisällön lyhyt kuvaus:
Oppimisympäristössä käsitellään kouluruokailua yhteiskunnalliselta näkökulmalta, kuten kouluruokailun historiaa Suomessa ja kuka päättää oppilaiden ruokailusta (esimerkkinä kouluruokailusuositukset ja koulujakelujärjestelmä). Lisäksi tutustumme esimerkein oppilaiden nauttimiin koululounaisiin ja -eväisiin Saksassa (Realschule), Australiassa ja Yhdysvalloissa (high school).
Oppimisympäristö soveltuu oppituntien lisäksi hyvin etäopetukseen, sillä oppilaat voivat tutustua materiaaliin itsenäisesti. Mikäli tuntisuunnitelmasta ei löydy aikaa kokonaisuuden läpikäymiseen, voi oppimisympäristöä hyödyntää kotitehtävänä.
Oppimistavoitteet:
Tunnin jälkeen oppilas osaa
- kuvata lyhyesti maksuttoman kouluruokailun historian Suomessa.
- nimetä merkittävimmät kouluruokailun järjestämistä ohjaavat tekijät Suomessa.
- kertoa kouluruokailun järjestämisen tavasta valitsemassaan muussa maassa.
- kuvailla mahdollisia vaikutuksia oppilaaseen, hänen perheeseensä ja yhteiskuntaan, jos maksutonta kouluruokaa ei tarjottaisi.
Pulmakornerin ohjeet ja vastaukset:
Lataa tästä pulmakornerin ohjeet ja oikeat vastaukset
Yläkoulun OPS-yhteydet:
Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla
Terveystieto: S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
Lukion OPS-yhteydet, 2019:
Historia: Itsenäisen Suomen historia (HI3)
Terveystieto: Terveys voimavarana (TE1), Terveys ja yhteiskunta (TE3)
Yhteiskuntaoppi: Suomalainen yhteiskunta (YH1), Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)
Lisämateriaaleja:
Artikkelit ja tehtävät:
Kouluruokailu ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Päivän menu (tehtävän kesto 60 min)
Kuka kauhan varressa? (tehtävän kesto kaksi oppituntia)
Videot:
Digitunti kouluruuasta (kesto 30 min)
Miksi kouluruokaa tarjotaan (kesto 0:48 min)
Kouluruoka – päivän pelastus! (kesto 2:04 min)
Kouluruokailunmallimaa(kesto 6:09 min)
Muita lisämateriaaleja aiheesta:
Suomi 100 teemavuonna tuotettu uutisvideo selkosuomeksi ja kirjoitus Ylellä: Kouluruoka.
Toimittajat: Merja Windia ja Pälvi Tammi. Arkistotoimittajat: Tuuli Raento, Katriina Parviala ja Eila Haikarainen. Videon editointi: Atte Nurminen.