Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tuo esiin kouluruokailun merkityksen tervettä kasvua ja kehitystä, opiskelukykyä ja ruokaosaamista tukevana tekijänä. Kouluruokailu nähdään tärkeänä tauottajana, joka lisää jaksamista ja hyvinvointia sekä tukee ruoka- ja tapakasvatusta. Uudessa kouluruokailusuosituksessa kouluruokailun todetaan olevan osa koulun ruokakasvatusta. Ruokakasvatus voi kuitenkin olla myös osa muuta koulutyötä.

Myös varhaiskasvatuksessa ruokakasvatusta toteutetaan ruokailuhetkien lisäksi osana muuta toimintaa.  Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus ”Terveyttä ja iloa ruoasta” toimii yhtenä työkaluna ja linjausten apuvälineenä ruokakasvatuksen toteuttamisessa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruokakasvatuksen tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi ruokakulttuuriseen osaamiseen, kestävän elämäntavan edistämiseen, ruokajärjestelmän tuntemiseen sekä terveyden edistämiseen. Kun halutaan painottaa ruokakasvatuksen terveystavoitteita, voidaan käyttää myös ravitsemuskasvatuksen käsitettä.  Sillä tarkoitetaan kasvatuksellista toimintaa, jonka päämääränä on edistää yksilöiden ja yhteisöjen ruokaan liittyvien arvojen, asenteiden, tietojen, taitojen ja toimintatapojen kehittymistä terveyttä edistävään suuntaan.