Kouluruokailu ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahdensadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin lukutaito ja opiskelu oli harvinaista. Osalle lapsista oli tarjolla auttavaa lukutaidon opetusta kinkerien ja kiertokoulun muodossa. Koulunkäynnin vähyyden suurimpana syynä oli ravinnon ja vaatteiden puute. Tämän vuoksi pienimuotoiseen koululaisten ruokkimiseen ja vaatetuksessa avustamiseen kiinnitettiin paikoin jo huomiota.

Kun kansakoulut yleistyivät 1800-luvun lopulla, vähävaraisten oppilaiden ruokkimiseen anottiin varoja valtiolta. Vuonna 1913 kouluruokailuun myönnettiin ensimmäisen kerran valtionapua, jolloin Suomen suurruhtinaskunnassa osassa kouluista tarjottiin koulukeittoa. Isoissa kaupungeissa koulukeiton tarjoaminen oli todennäköisempää kuin maaseudulla. Vähävaraisille lapsille ruoka oli ilmaista, muille maksullista.

Yleisen oppivelvollisuuden tullessa voimaan vuonna 1921 oli jo suunnitteilla, että oppilaiden koulunkäyntiä tulisi avustaa järjestämällä heille kouluateria. Miina Sillanpää teki asiasta tällöin eduskunta-aloitteen. Kouluruokailun järjestämiseen velvoittavaa määräystä ei rahoitusongelmien vuoksi kuitenkaan vielä tehty. Ruokailun järjestäminen jäin näin kuntien vastuulle eikä sitä useimmissa kunnissa järjestetty. 1930-luvulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että osa lapsista ei saanut riittävästi ravintoa. Vain alle puolet koululaisista oli täysin terveitä.

Kouluruokailu lakisääteiseksi vuonna 1948

Eduskunta päätti viimein vuonna 1943, että kansakoulujen velvollisuutena oli tarjota vuoteen 1948 mennessä maksuton, lämmin koululounas kaikille koululaisille. Tämän vuoksi vuotta 1948 pidetään maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. Tavoitteena oli parantaa lasten ravitsemustilaa.

Kun kansakouluista siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuosina 1972–1977, oikeus ilmaiseen kuluruokaan laajennettiin myös lukioiden ja ammattikoulujen oppilaille. Kouluruokailun järjestämisen perustana on lainsäädäntö ja lisäksi sitä ohjaavat erilaiset suositukset.

Kouluruokailun vuosikymmenet

• 1950- ja osin 1960-luvulla kouluruoka sisälsi vain pääruuan – keittoa, puuroa ja velliä
• 1960-luvulla leipä saatiin jo koulusta, mutta maito tuotiin edelleen kotoa
• 1970-luvulla kaikissa kouluissa tarjottiin kiinteää ruokaa – haarukat ja veitset otettiin käyttöön
• 1980-luvulla kouluruokailuun tulivat ensimmäiset kansainväliset tuulahdukset
• 1990-luvulla huomioitiin laajemmin erilaisia ruokakulttuureita
• 2000-luvun alussa kouluruokailusta tuli osa opetussuunnitelmaa
• 2010-luvulla kouluruokailu on osa koulujen opetus- ja kasvatustehtävää – viikoittaiset kasvisruokapäivät tai päivittäinen kasvisruokavaihtoehto on yleistä ja ruoanvalmistuksessa huomioidaan kestävä kehitys

Kouluruokailulla on valoisat tulevaisuudennäkymät

Tulevaisuudessa kouluruokailun järjestämisessä korostuu ympäristöasioiden huomioiminen. Kasvisten ja uusien kasviproteiinien käyttö yleistyy entisestään ja yksilöllisyyteen sekä erilaisiin vaihtoehtoihin panostetaan nykyistäkin enemmän. Yhteistyön lisääntyessä ruokapalvelun, koulujen kasvatushenkilöstön ja huoltajien kesken myös oppilaita osallistetaan aterioiden ja kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.  Viihtyisä ruokaympäristö ja ruokailun tarjoaman yhteisöllisen kokemuksen arvostaminen lisäävät yhteisten koululounaiden arvoa.

Kouluruoka on muutakin kuin ravintoa

Kouluruokailun tavoitteena on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukeminen. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä. Koulun ruokailuhetket edistävät myös ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Perusopetuksessa kouluruokailu on osa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvinvointia edistävää koulutyötä.

Kouluruokailu on osa kansallista työtä koko väestön hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Maksuton kouluruokailu on luonut kautta aikojen tasa-arvoistavaa perustaa oppilaiden kasvulle ja kehitykselle ja edistänyt terveyttä ylläpitäviä ravitsemustottumuksia. Kouluruokailu koskee noin 900 000 oppilasta jokaisena koulupäivänä. Oppilas syö yli 2000 ateriaa koulu-uransa aikana, joten kouluruokailu on pitkän aikavälin sijoitus oppimiseen sekä hyvinvointiin. Koululounaalla on merkittävä vaikutus myös kuluttajataitojen kehittäjänä, samoin kuin ympäristö-, kulttuuri-, tapa- ja tasa-arvokasvatuksessa. Kouluruokailu on monialainen oppimiskokonaisuus, jossa integroituvat useiden oppiaineiden sisällöt ja koulun ruokakasvatuksen tavoitteet.

Onnistunut kouluruokailu vaatii yhteistyötä

Kouluruokailulla on hyvät mahdollisuudet onnistua tavoitteissaan, kun sen toteutukseen sitoutuvat yhteistyössä niin koulun aikuiset, ruokapalveluhenkilöstö, oppilaat kuin huoltajatkin. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan myös säännöllisesti. Vanhempien kannustava suhtautuminen kouluruokailuun edistää omalta osaltaan koululaisten osallistumista kouluruokailuun ja kouluruuan nauttimista.

Mitä kouluateria sisältää?

Kouluateria kattaa noin kolmanneksen koululaisen päivittäisestä energiantarpeesta. Ruoan tulee olla täysipainoista, ravitsemussuositusten mukaista, maukasta ja syömään houkuttelevaa. Samalla kun tarjotaan oppilaille valinnan vaihtoehtoja, on tärkeää, että eri ruokien suunnittelun perustana ovat terveydelliset perusperiaatteet. Kouluruokailussa noudatetaan kansallisia ruoka- ja ravitsemussuosituksia.

Säännöllinen syöminen ja ravitsemussuositukset täyttävä ravinto ovat keskeinen osa lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Riittävä, täysipainoinen ravinto muodostuu kodin ja koulun tarjoamista pääaterioista ja niitä täydentävistä terveyttä edistävistä välipaloista.

Täysipainoinen kouluateria sisältää päivittäin

• lämpimän ruoan, jossa on kalaa, vaaleaa tai punaista lihaa, palkokasveja tai kananmunaa
• kasvislisäkkeen ja salaatinkastikkeen/öljyn
• ruokajuomaa (maito/maitojuoma/piimä)
• täysjyväleipää sekä margariinia

Tutustu kouluruokailua käsitteleviin RuokaTutkan OpeTube-videoihin

• Suomi kouluruokailun mallimaa
• Kouluruokaa rakkaudella
• Kouluruoka antaa voimaa