Kestävä kehitys ohjaa kouluruokailua
Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden huomioiminen kuuluu ravitsemispalveluissa työskentelevien ammattitaitoon. Kouluruoan valmistuksessa tehdään vastuullisia valintoja ja etsitään uusia ratkaisuja ketjun jokaisessa vaiheessa.
Kestävä kehitys on nostettu kouluruokailussa tärkeäksi tavoitteeksi. Ammattikeittiöt voivat ratkaisuillaan muuttaa ruokakulttuuria nykyistä kestävämpään suuntaan. Kestävien ruokatottumusten edistäminen on ammattikeittiöiden tärkeimpiä ympäristötekoja.
Koulun opettajien, ruokapalveluhenkilöstön ja koululaisten yhteistyö on ruokakasvatuksessa avainasemassa. Hyvin toimiva kouluruokailu viitoittaa monipuolista ja kestävän kehityksen mukaista syömisen mallia aina aikuisuuteen asti.
Koko koulun asia
Koululounas antaa päivittäin loistavan hetken ruokakasvatukselle, jonka avainasemassa ovat kaikki koulun aikuiset. Kestävä kehitys on lounailla tärkeässä roolissa kulttuurin ja terveellisen syömisen lisäksi.
Kasvisten äärelle ohjataan
Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat kestävän ruokavalion kivijalka. Jotta näitä päätyisi myös oppilaiden lautasille mahdollisimman runsaasti, sijoitetaan kasvikset linjastolle heti ensimmäisiksi. Kun vaihtoehdot ovat vielä erillisissä astioissa, on niiden suosio entistä suurempi.
Päivittäin tarjottava kasvisruokavaihtoehto madaltaa oppilaiden kynnystä tutustua uusiin kasvisruokiin ja makuihin. Jos koulussa tarjotaan kasvisruokaa kaikille jokaisella lounaalla, se asetellaan linjastoon pääruoista ensimmäiseksi.
Malliannos on paikallaan esittelemään lautasmallin mukaan koottua ja kestävän kehityksen mukaista ateriaa. Malliannos laitetaan esille linjaston lähelle näkyvälle paikalle, yhdelle lautaselle – erillistä salaattilautasta ei tarvita!
Maito osana monipuolista malliateriaa
Maito on osa malliateriaa ja täysipainoista lounasta. Maidosta saa proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia ja se sopii hyvin täydentämään kasvavan lapsen ja nuoren ruokavaliota.
Ruokakasvatus ja oppilaiden osallistaminen
Ruoan äärellä on helppo jutella kestävistä valinnoista, terveydestä, asenteista, ruoan alkuperästä ja ruokakulttuurista. Opettajat ja ruokapalveluhenkilöstö voivat ohjata oppilaita yhdessä kouluruokailun eri tilanteissa.
Oppilailla itsellään on kouluruokailussa aktiivinen ja tärkeä rooli. Nimetty ruokajärjestäjä ja ruokaraadit pääsevät tutustumaan kouluruokailuun syvemmin ja voivat vaikuttaa ruokailun kehittämiseen. Samalla kestävän kehityksen huomioiminen koululounailla tulee tutuksi.
Lautashävikin välttäminen
Hävikin välttäminen on konkreettinen ja tuttu kestävän kehityksen tavoite monille koululaisille, onhan syömättä jäänyt ruoka kuormittanut ympäristöä turhaan. Ruokaa ohjeistetaan ottamaan maltillisesti – aina voi hakea lisää!
Monet koulut viettävät säännöllisesti hävikkiviikkoa. Silloin roskiin mennyt ruoka punnitaan ja hävikin merkityksestä keskustellaan koululaisten kanssa. Vaihtuva biojätepoliisi voi kannustaa muita oppilaita vähentämään hävikkiä ja koulut voivat myös leikkimielisesti kilpailla keskenään hävikin vähentämisessä.
Hävikin välttämiseksi myös opettajien ja koulun ruokapalveluammattilaisten täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Jotta ruokaa ei varata ylimäärin tarjottavaksi, on kouluravintolan hyvä tietää vaikkapa oppilaiden retkistä, lukulomista ja muista poissaoloista.
Jos ruokaa lopulta kuitenkin jää yli tarpeen, voidaan sitä myydä tai lahjoittaa edelleen. Hävikkiuhan alla olevaa ruokaa voidaan myös tuunata kotitaloustunneilla.
